Paljon on vettä virrannut sitten Suvilan hankkimisesta. Joulukuun 2008 alussa vuosia on kerennyt vierähtää jo kolmisen vuotta. Olen ollut valintaani tyytyväinen.

Vietin aikoinaan lapsuuteni kesät Porvoossa Tervajärven upeissa maastoissa ja järven selällä. Jos joskus silloin -70 luvulla olisin haikailin kesämökistä niin valinta olisi ehdottomasti ollut järven rannalla.

Niistä kotakallion intiaalileikeistä, kartun juoksuista ja siskon ainaisesta tivaamisesta soutuveneen soutajaksi (kun itse vedin veneen perässä siimaa) on kulunut jo tovin aikaa. Niistä kaikista hetkistä on äärimmäisen rakkaita muistoja joita säilytän sydämessäni ainiaan.

Pärnun Suvila ja sen hankinta tuli aikoinaan hiukan puskan kautta ;-) Historiaa en käy tässä sen enempää läpi vaan sen voi lukea tämän viestin lopussa olevasta linkistä.

Minulla ei ennen Pärnun Suvilaa ole ollut omaa kesänviettopaikkaa. Sen tekivät aikoinaan mahdolliseksi silloinen naisystäväni Tiina (päättäväisyydellään) sekä hyvät pankkikontaktit Nordea.fi, Hilkka. Käytännönjärjestelyissä auttoivat myös Nordea.ee, Edna.

Pankin kontaktit siloittivat tilannetta, koska allekirjoittaneet täysin noviisina (Virossa tehtävistä kiinteistökaupoista vuonna 2005) urakka olisi ollut huomattavasti vaikeampi ellei jopa mahdoton? Nyt noiden aikojen kulminaatiopisteestä alkaa kohta olla aikaa jo miltei neljä vuotta (kevät 2005)

Pärnu viehättää hetki hetkeltä enemmän. Olen monesti verrannut sitä Porvooseen josta pidän myös todella paljon. Ehkä se johtuu lapsuuden upeista kokemuksista Porvoossa jonne muutimme kokonaan vuonna 1979.

Porvoossa ja Pärnussa on hyvin paljon samankaltaisuuksia. Kummatkin ovat vanhoja satamakaupunkeja, Pärnu tosin hiukan vanhempi historialtaan (Pä 1251 & Po 1346) Wanhaa ja uutta integroituna toimivaan kokonaisuuteen. En paneudu asiaan sen enenpää, koska en ole historian asiantuntija.

En voi kuitenkaan ohittaa edellistä kappaletta pelkästään maininnalla joten tässä ajatuksia tästä päivästä. 

Rannalla on pari vuotta sitten (06/2006) avattu valaistu upea rantabulevardi. Pärnun upea pitkä (reilu 2 km), hienohiekkainen ja matala ranta on huikea ja nautittava. Pelkästään naisille varattu nakuranta suodaan se toki heille. Rannasta pitää edelleen mainita kaikki palvelut jotka on varattu auringon palvojille. Upeat ja vehreät puistot jossa voi hengittää meriveden viilentämää ilmaa. Lukuisat ulkoilmakahvilat  ja laadukkaat ruokaravintolat joita on useita. Hotelli- ja yöpymispalveluita löytyy jokaiseen kukkaroon sopiva vaihtoehto. Kylpyläpalvelut ovat vertaansa vailla joita kannattaa kokeilla ja ihan kaikkia. En vielä ehtinyt mainita lukuisista konserteista ja teatteriesityksistä, tarjonta on korkealuokkaista ja laajaa, ympärivuoden.

Minut on otettu hyvin vastaan näinä vuosina. Virolaiset ovat olleet hyvin vieraanvaraisia ja olen saanut solmittua hyviä ystävyyssuhteita Pärnulaisten kanssa. Uskon kuitenkin, että asia on aika paljon myös itsestään kiinni? Ei ehkä siitä, että olen yrittänyt opiskella Viron kieltä kokoajan kun olen paikan päällä vaan nimenomaan henkilökemiasta. Minun kieliopinnot ovat halpoja, mutta yritystä toki on. Ehkä tämän huomaavat myös paikalliset veljemme, toivottavasti?

Meelin kanssa olemme tutustuneet jo aikaisemmin ja ennen Suvilan hankkimista ja sen jälkeen ystävystyneet. Kiitos Meelille, koska hän perheineen ovat auttanut minua todella paljon.

Annelin ja Reinin kanssa käymme kahvilla aina kun ehdimme. Pariskunnan ateljeesta olen tehnyt paljon tauluhankintoja kotiini sekä mökille, että kehystänyt hankkimiani töitä.

Portaalin http://www.hospitalityclub.org/ kautta olen tutustunut myös Kristiinaan ja Anabeliin. He ovat mukavaa seuraa ja pyrin olemaan heihin yhteydessä kun käyn Pärnussa.

Olen tehnyt tuttavuutta myös paikallisten suomalaisten kanssa. Pertti ja Hilkka ovat olleet korvaamaton apu seuran ja uusien kokemusten pioneereina. En myöskään voi olla mainitsematta naapuriani Jackia, jonka tuki, turva ja seura ovat tukipilareita allekirjoittaneen hyvinvoinnille lomallani. 

En sulje pois sitä mahdollisuutta, että jos joskus - tulevaisuudessa, tilanteiden niin salliessa, muuttaisin Pärnuun - jopa ikuisiksi ajoiksi? Nyt kuitenkin tiedän sen, että en tullut käymään; tulin jäädäkseni.


 

      

           päivitetty 18.01.2009